VAI EI OLE SUSI TAPPANUT IHMISTÄ MAASSAMME 1800-LUVUN JÄLKEEN?!
JOS TÄMÄ ARTIKKELI ON TOTTA, SILLOIN MEILLE ON VALEHDELTU TÖRKEÄSTI
Susiensuojelijat väittävät julkisesti, että maassamme ei ole tapahtunut yhtään todennettua hyökkäystä susien taholta ihmiseen sitten 1800 - luvun lopun. Kolmetoista vanhempainyhdistystä lähetti kirjelmän mm. Riistakeskukseen, koska ovat huolissaan lasten perusturvallisuudesta alueilla, joissa sudet / puolisudet pyörivät taajamissa sekä pihapireissä lähes päivittäin. Riistakeskus vastineessaan vanhempainyhdistyksille kirjoitti mm. seuraavaa: "... yhtään todennettua hyökkäystä ei susien taholta ole Suomessa ihmiseen kohdistunut sitten 1800- luvun lopun" (tämä oli suora lainaus kirjeestä; Asiannro 202/04/02/00/01/2011, päivätty 20.1.2012)
Katso valokuva artikkelista (Österbottniska posten), tutki asiaa ja mieti:
Jos tämä artikkeli on totta, silloin suurelle yleisölle susiensuojelijoiden sekä muiden vastaavien tahojen toimesta on valehdeltu törkeästi? Jos tämä artikkeli on totta, niin mitä kaikkea muuta susiensuojelijat ja muut vastaavat tahot meille valehtelevat?
Lue lisäksi aikaisempi blogini, jossa kiistatta osoitan todeksi sen, että susi on
vaarallinen ihmiselle
(mm. linkkejä susien hirmutekoihin muualla maailmassa)
http://markolind.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96198-susi-on-vaarallinen-ihmiselle-uhreiksi-joutuvia-maailmanlaajuisesti-l%C3%A4hes-p%C3%A4ivitt%C3%A4in
Kaikella kunnioituksella ja valtakunnallista keskustelua asian tiimoilta toivoen:
NYT RIITTÄÄ - projektin puolesta
Työryhmän jäsen Marko Lind
http://www.voittajakennel.com/SUSIPROJEKTI.htm
Allekirjoita kansalaisaloite os. http://www.adressit.com/vaadimme_muutosta_susipolitiikkaan_kansalaisaloite
(6 viikossa meitä allekirjoittaneita on jo yli 12 000)
TERVETULOA FACEBOOK-RYHMÄÄMME:
http://www.facebook.com/groups/140963889352739/163031557145972/?notif_t=like
(vaadimme susipolitiikkaan muutosta)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Iran ei ole koskaan hyökännyt kenenkään kimppuun ydinasein.
Kun sen muuttaa muotoon: Susi ei ole hyökännyt todistettavasti kenenkään kimppuun sitten 1900-luvun alun, muuttuuko merkitys jotenkin ratkaisevasti?
Vua, onhan se tietysti niinkin, että todisteen olemattomuus ei ole olemattomuuden todiste.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/susilauma-riehui-...
Näin Itä-naapurissa...
Ja näin Suomessa...
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/suomi-edist%C3%A4...
Italiassa, lumimyrskyjen vuoksi, on viranomaistaholta annettu susivaroitus.
Soon EU-direktiivi jotta susia on Suomessa oltava, siksi meillä hukka verottaa. Ennen EU:ta oli järki pelissä eikä sudesta ollut haittaa. Olen kuullut sanonnan että idästä meille ei tulee muuta hyvää kuin vodka, mutta etelän viisaus, se vasta hupakkoa onkin.
Jos susia pitää suojella ja niitä on pitäjässä paljon niin tottahan on ettei sekään elukka syömättä liiku.
"Ei liene kenellekään epäselvää, että maamme susitutkimus ei enää nauti suuren kansan luottamusta - miksi nauttisi?"
Susitutkimus on osa luonnontieteellistä tutkimusta. Tutkimusta tekevät tutkijat. Tutkijaksi tullaan yliopistossa suoritettujen opintojen kautta. Se, mitä Esson baarissa puhutaan, on tutkimuksen kannalta yhdentekevää. Mielenkiintoa tällaisella puheella on lähinnä sosiologisen tutkimuksen kohteena. Ei kansaa ole myöskään kutsuttu sanomaam mielipidettään hiukkasfysiikan tai lukuteorian tutkimuksesta.
Susi kuuluu Suomeen. Niitä ei tule lahdata ihmiskeskeisen maailmankuvasi vuoksi. Niiden määrää tulisi kasvattaa.
Luonto on katsos kokonaisuus, jossa ihminen on suuri tuholainen.
ps. Hanki pyrenenpaimenkoira, jos sudet pelottaa. Niillä italialaisetkin lampaidensa kanssa pärjää.
http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Pyrenees
Ajakaa sudet takaisin metsään. Ei niitä tarvitse tappaa. Voit ampua ilmaan, kunhan siellä ei ole lintuja.
En ymmärrä, kuka susia on kesyttänyt pihapiireihin. Käsien yhteen lyöminenkin (ääni) saa eläimet pelkäämään.
On muitakin vaihtoehtoja, kuin ainainen tappaminen. Ideoikaa niitä, jotka susien lähellä asuttte.
Niin, jos ajattelee vaikkapa seuraavia lajeja Suomessa: ihminen, susi, hirvi ja koira. Mikä niistä on riskaabelein kuolla sukupuuttoon? Väitän, että ihmiskanta, hirvikanta ja koirakanta kyllä kestää.
Metsissä on Suomessa tätä nykyä myös paljon villiriistaa. Esimerkiksi supikoiria on riesaksi asti, joten susille riittää kyllä ruokaa.
"Miksi et mene ja kerro tuota viisauttasi (metsässä kyllä ruokaa) niille susille, jotka lähes päivittäin vierailevat pihapiireissä helpon ruuan toivossa?"
Jos joskus näkisi yhdenkin, niin voisi kertoa. Tai jos joskus kuulisi joltakulta, että hän on nähnyt suden ...
Näin dokumentin Italiasta, jossa on
10 x enemmän ihmisiä kuin Suomessa
enemmän karjaa, mm. lampaita, kuin Suomessa
1000 sutta
- Pyrenenpaimenkoira pystyy haistamaan suden 3 km:n päästä.
- Pyrenenpaimenkoira on vähintään suden kokoinen.
-> Nämä koirat ovat se keino, jolla sudet pysyvät kaukana. On suomalaista ylimielisyyttä luottaa vain vanhaan kunnon suomenpystykorvaan, josta ei ole mitään hyötyä susia vastaan.
Kaisa hyvä. Susilaji joka elää Pyreneillä on pienikokoisempaa kuin Pohjois-Euroopan susikanta. Pyreneiden paimenkoira ei pärjää Pohjois-Euroopan sudelle eikä varsinkaan susilaumalle.
Ihmiskeskeisyys - luontokeskeisyys
Luontokäsitykset heijastavat näkemyksiämme ihmisen paikasta maailmassa. Kulttuuri, ihmisen ja luonnon välinen kanssakäynti, on muovannut ihmistä, joka on puolestaan muokannut luontoa ja saanut aikaan yhteiskuntia. Kollektiiviset luontokäsitykset muuttuvat hitaasti. Niitä tulisi tarkastella aatehistoriallisessa kontekstissa, yhteiskunnallinen tilanne ja arvomaailma huomioiden. Arvotamme ja merkityksellistämme luontoa toimintamme kautta, jota perustelemme harvoin moraalisesti. Ympäristöeettiset asenteet heijastavat kulttuurin ja yhteiskunnan kollektiivisia, luontoon liittyviä asenneilmapiirejä ja puhetapoja:
Utilismi on ihmiskeskeinen asenne, jolle luonto on olemassa vain ihmistä varten. Ihmisen tehtävä on edistää oman lajinsa aineellista hyvinvointia, jolla oikeutetaan rajaton luonnon rikkauksien, raaka-aine- ja energiavarantojen hyödyntäminen. Tehokas hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa teknologian kehittämistä. Jokaisella on oikeus hankkia omaisuutta ja etsiä omaa hyötyä. Saatua hyötyä ei jaeta oikeudenmukaisesti, vaan sillä lisätään etuoikeutettujen ylellisyyttä. Yritysmaailman tuloksellisuus nähdään maksimaalisen voiton saavuttamisena, jolloin myös yhteiskunta tavoittelee jatkuvaa varallisuuden ja elintason nousua. Kuluttamisen lisääntyminen oikeuttaa luonnon kestämättömän hyödyntämisen. Teknologia palvelee tuotannon ja kulutuksen kasvua eli aineellista hyvinvointia, mutta se aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia. Luonto saastuu ja sen monimuotoisuus vähenee, maapallon väkiluku kasvaa ja luonnonvarat jaetaan epätasaisesti. Silti tulevaisuudenkuva on optimistinen, koska tieteen ja teknologian uskotaan ratkaisevan ongelmat. Pinnallinen mukavuusyhteiskunta väheksyy perinteisiä sivistys- ja kulttuuri-ihanteita.
Humanismi on ihmiskeskeinen asenne, jota ohjaa eettinen älyllisyys, tiede ja taide. Niillä edistetään ihmisen ja yhteiskunnan henkistä, älyllistä, esteettistä ja eettistä kehittymistä. Ihmisyys ja ihmisen jalostumisen mahdollisuus ovat keskiössä. Ihanteena on "sokraattinen ihminen", joka on tiedollisesti aktiivinen, henkisesti tasapainoinen, tahdonvoimainen, oikeudenmukainen, totuuteen pyrkivä sekä ystävyyttä ja rakkautta edistävä. Luonto tarjoaa sivistystä palvelevia mahdollisuuksia. Se turvaa ihmisen toimeentulon, tuottaa esteettistä tyydytystä ja edistää eettisen mielenlaadun kehittymistä. Vaikka ihminen voi hyödyntää, ymmärtää ja kaunistaa luontoa, hänellä on myös vastuu siitä. Luonnon oikeudenmukainen kohtelu kieltää tarpeettoman hyväksikäytön. Saatu hyöty jaetaan tasapuolisesti. Humanismi kritisoi ylellistä elämäntapaa, koska se suosii itsehillintää ja kohtuullisuutta. Tulevaisuusoptimismi näkee tieteen ja tekniikan edistämisen tärkeänä, mutta vain sivistyksen ihanteita ja päämääriä palvelevassa toiminnassa. Ihmislähtöisiä ympäristöongelmia tarkastellaan kriittisesti.
Mystismi on ihmiskeskeinen asenne, joka tavoittelee ihmisen ja luonnon ykseyttä, yksilön minuuden sulautumista luonnon äärettömyyteen. Ykseyden kokeminen tapahtuu intuition tai eläytymisen avulla. Luonto ja elämä ovat itseisarvoja ja pyhiä. Luonnon olemus on henkinen ja jumalallinen, kuten ihmisenkin. Tiede ja tekniikka tekevät mahdottomaksi ihmisen henkisen luontoykseyden saavuttamisen ja estävät luonnon syvimmän olemuksen ymmärtämisen. Luontoa ei saa muokata tai hyödyntää. Mystismi on ihmiskeskeisistä asenteista voimakkaimmin luontoa säilyttävä. Se häivyttää ihmisen ja luonnon välistä eroavaisuutta henkistämällä luontoa, joten ihmisen henkinen kehittyneisyys korostuu. Luontomystiikalla on vahva asema eurooppalaisessa kulttuuriperinteessä. Sen avulla ei pystytä ratkaisemaan maailmanlaajuisia ympäristöongelmia.
Naturismi on luontokeskeinen asenne, jolle luonto on itseisarvoinen kunnioituksen kohde. Ihmisen ei tule puuttua luonnon kulkuun, eikä käyttää sitä omien päämääriensä edistämiseen. Ihminen on ainoa vastuullinen laji, jolla on velvollisuuksia luontoa kohtaan. Ihminen ja luonto ovat yhtä ekologista järjestelmää. Elämäkeskeisyys ei jaa todellisuutta aineeseen/materiaan ja henkeen/ajatukseen. Se kyseenalaistaa ihmisen etuoikeutetun aseman ja korostaa kaikkien lajien ja elämänmuotojen tasa-arvoa. Naturismi suhtautuu kriittisesti luonnon kustannuksella tapahtuvaan tieteen, tekniikan ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tekniikka ei saa häiritä luonnon ekojärjestelmää, eikä tuottaa vahinkoa eläville olennoille. Naturismin sisällä on erilaisia näkemyksiä. Eläinkeskeinen sentientismi painottaa eläinten oikeuksia ja kieltää lajisyrjinnän, joka määrittelee eläimet ihmistä alempiarvoisiksi. Ihmisen tehtävä on edistää eläinten kärsimyksistä vapaata elämää. Elämäkeskeinen vitalismi painottaa kaikkien elävien olentojen yhtäläistä arvoa ja elämän itseisarvoa. Luonto on ekosysteemi, elävien olentojen muodostama tarkoituksenmukainen verkosto. Ihmisen on korvattava luonnolle ja elolliselle aiheuttamansa vahingot. Naturismi voisi taata luonnon säilymisen, koska elämän jatkuminen ja ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttävät ekologista tietoa, luonnon kunnioittamista ja eettistä kehittymistä.
http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/ihmiskeskeisyys/
Kannatan ei-ihmiskeskeistä maailmankuvaa. Ihmiskeskeisyys on tuhon tie, minkä pitäisi olla jo selvää kaikille.
Minusta lajien monimuotoisuus ja se, että edes Suomessa on joitain eläimiä on positiivista. 120 sutta on naurettavan pieni luku.
Olen asunut Ranskassa ja matkustellut siellä sun täällä Euroopassa - ja huomannut, että eurooppalainen luonto = joku kämänen puisto.
Kaikki on ihmisen kontrollissa - ja voin todella huonosti tajutessani tämän.
Itse asiassa minun pienen maailmani suuri järkytys oli 8-9 -vuotiaana, kun ympäristöopin tunnilla minulle kerrottiin, että ihmisiä on maailman joka kolkassa.
Olin jostain saanut päähäni, että tunnemme vain 5% maapallon pinta-alasta. Minulle ihmiskunnan valta maaapallolla on kauhistus, koska se tarkoittaa suoraan sitä, että luonnolla on yhä vähemmän tilaa - ja eläimillä on yhä vähemmän elintilaa ja mahdollisuuksia.
On vaikea välttyä tunteelta, että nyt tuo koirasusiasia on nostettu framille tekosyyksi susien vainoamisen jatkamiselle. Luultavasti sellaisia koirasusia on hyvin vähän.
Suomeen sopisi ehkä noin 2000 sutta, sen jälkeen niille voisi alkaa tarkkaan harkiten myöntää rajoitettuja kaatolupia joillain alueilla.
MTV3 kertoo, että "Lapsi menehtyi auton alle pihatiellä". Mielestäni autot pitäisi heti kieltää. Tai pihatiet. Tai lapset.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon nykykäytännön puolustajissa on niitä, jotka asuvat suuremmissa kaupungeissa, joissa sudet eivät aiheuta ongelmaa. Ja kuinka paljon nykykäytännön puolustajissa on niitä, jotka asuvat haja-asutusalueilla, ja joiden elämän menoon susiuhka saattaa päivittäin vaikuttaa suurestikin.
Suomen Luonnon nettisivuilla olevassa keskustelussa sanotaan: ”…jos asuisin itse syrjäseudulla, en suin surminkaan laittaisi lapsiani pimeälle tielle aamutuimaan. Susi ei tosin ole tappanut ihmistä yli sataan vuoteen Suomessa, mutta mahdotonta se ei ole. Nälkäinen, yksinäinen susi voi käydä lapsen kimppuun koulutiellä. Susi ei ole kesykoira, se on villieläin. Tätä ei sovi unohtaa, eikä väittää, että susi ei ehdottomasti tee ihmiselle mitään. (http://suomenluonto.blogit.fi/tag/susi/).
Onko tämä riski, jonka olemme valmiita ottamaan? Vaikka nuo lapset eivät olisikaan omiamme? Joissakin kunnissa tosin on ymmärtääkseni jo järjestettykin koulukuljetuksia susien aiheuttaman uhan johdosta, mutta on vaikeaa uskoa, että voitaisiin mitenkään aukottomasti varmistaa kaikkien lasten susiturvallisuus kaikkina aikoina, esim. pihapiirin lähellä leikittäessä?
Erilaisissa olosuhteissa ja eri paikoissa asuttaessa täytyy sopeutua paikalliseen todellisuuteen ja noudattaa arjessa siellä päteviä lainalaisuuksia.
Susi kuuluu Suomen luontoon (sanoisin nykaikana pikemminkin "kuuluisi"), koska se on ollut osa Suomen luontoa jo ennen ihmisen etenemistä korpiseuduille asti. Olisi suotavaa, että ihminen eläisi luonnon ehdoilla, missä sitten haluaakin asustaa.
Totta on, että joissakin kunnissa lapset kuljetetaan taksilla kotiovelta kouluihin juuri susiuhan takia. Mutta - riittääkö se? - Olettavatko susien suojelijat, että koululaisten pitäisi viettää koko loppuelämänsä neljän seinän sisällä?! - Entäs kotieläimet, porot, lampaat, vasikat ja varsat... tai koirat, joiden kimppuun sudet saattavat hyökätä talutushihnassa, omistajansa silmien edessä?
Onko jokamiehenoikeuksistakaan Suomessa enää mitään iloa? - Kauanko uskallamme ottaa riskin joutua suden raatelemaksi - kulkiessamme metsissä marjastamassa, sienestämässä, tai - vaikka vain kävellen virkistäytymässä?
Luonto-Liiton kirjelmässä 2.2.2012 Suomen riistakeskukselle sanotaan mm.
"Lupien myönnöstä pitäisi pitäytyä toistaiseksi tyystin. Sen sijaan tulisi antaa lupia pelottelutoimenpiteisiin, jotka lisäävät susien arkuutta ihmistä kohtaan.
- -"
- Minusta tämä on... suorastaan naurettavaa:
Mitä ovat "pelottelutoimenpiteet"? - Miksi niihinkin pitäisi myöntää lupa? Esimerkiksi jossain vuodenvaihteen uutisessa kehotettiin pelottelemaan susia - käsiä tai kattilankansia yhteen lyömällä. Sitä vartenko pitää anoa lupaa viranomaisilta?
http://www.luontoliitto.fi/tiedotteet/kirjelma-suomen-riistakeskukselle
Marko, asiallinen susikeskustelu täälläkin, niinkuin muuallakin on vaikeaa, jos ei peräti mahdotonta.
Ensinnäkin EU-säätelee Suomen petoeläinkantojen sääntelyä. Siellä ei tunneta paikallisia olosuhteita, eikä eläinten määrää sillä sinne annetaan suomalaisten itsensä toimesta vääriä tietoja.
Suomessa lienee tällä hetkellä lähteestä riippuen n. 250-400 sutta (pysyvä kanta) ja Venäjän rajan yli tapahtuu muuttoa edes takaisin.
Suomessa elävä susi on pohjoisten alueiden metsäsusi, joka on paljon suurempi kuin esim. Italiassa, Espanjassa ja muualla etelämpänä asuvat lajit, joita voisi verrata lähinnä shakaaleihin kokonsa ja vaarallisuutensa puolesta.
Susien esiintymiset ja "hajonta" Suomessa riippuvat ravintotilanteesata, pääasiassa hirvistä, kauriista ja metsäpeurasta. Uskoisin juuri tämän tilanteen aiheuttaneen susipopulaation leviämisen itärajalta ympäri Suomea, aina länsirannikolle saakka. Lapissahan ne eivät elä kauaa.
Vaarallisimmat piirteet sudessa ovat sen ihmispelon katoaminen rauhoittamisen vuoksi sekä sekaantuminen koiriin (koirasudet). Susi myös oppivaisena koiraeläimenä oppii nopeasti etsimään ravintonsa sieltä, mistä se sen helpoimmin saa.
Eli mielestäni susikantaa tulisi Suomessa rajoittaa voimakkaasti, kuten esim. ruotsalaiset tekivät aivan omalla poliittisella päätöksellään ja tappoivat 26 sutta. Siellä "virallinen totuus" susikannasta on 250 sutta. EU uhkasi Ruotsia oikeustoimilla, en tiedä onko uhkaus toteutunut.
Suomen perustuslaissa on useita kohtia, missä mainitaan kansalaisten "turva" ja "turvallisuus; oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Tässä Suomen oikeuskanslerin lausunto koskien Luontodirektiivin tulkintaa suurpetojen osalta Dnro.1277/1/03.20.12.2004. (Asianumero OKV/1277/1/2003)
"Petoeläinten kotieläimille aiheuttamat vahingot ja niiden ihmisille aiheuttama tai ainakin niistä ihmisten asuin- ja liikkumisalueilla tehtyihin havaintoihin perustuvat todellisiksi mielletyt uhat ovat sellaisia turvallisuutta heikentäviä tekijöitä, joiden poistaminen on julkisen vallan velvollisuutena. . Tältä osin viranomaisilla tulee olla nopeasti vaikuttavat tehokkaat keinot, joilla torjutaan ihmisasumusten, taajamien tai ihmisten käyttämien liikenne- ja kulkuväylien läheisyyteen tulevat petoeläimet. Toisaalta sama edistämisvelvoite koskee perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan myös luonnon ja sen monimuotoisuuden säilyttämistä. "

Kommentoi 36 kommenttia